maanantai 5. lokakuuta 2015

Olen sateenkaarilapsi itsekin

22. rv:lla tehty kohdun 
cervixin cyrclage-ommel, joka poistettu ennen synnytystä...
nyt normaali synnytys alakautta...

Minulle selvisi viime viikolla tilaamistani omista sairaalapapereistani, että äidilni oli kuollut vauva ennenaikaisen syntymän vuoksi joitakin vuosia ennen minua. Hämärä muistikuvani siitä, että olin lapsena penkoessani papereita löytänyt syntymätodistuksen, jossa oli rastitettu kohta kuoli, ei ollutkaan mieleni tepposia vaan totta. Toinen muistikuvani on, että äiti olisi joskus maininnut asiasta. 

Myös minun tieni maailmaan oli oletettavasti kaikkea muuta kuin yksinkertainen. Kohdunkaula oli heikko, ja ompeleet laitettiin raskauden puolivälissä. Synnyin kuitenkin muutama päivä lasketun ajan jälkeen, napanuora kaulan ympärillä, mutta muuten kaikki hyvin.

Olen kamalan pahoillani. Hän ei olisi tarvinnut sitäkin.

Minulla voisi olla isoveli tai -siskopuoli. 

Voi miten paljon äiti olisikaan auttanut. Vertaistukenakin. 

6 kommenttia:

  1. Tuntuu hurjalta, miten nämä kohtalot kasaantuvat ja kertautuvat. Vertaistuen maailmassa on tullut paljonkin vastaan vastaavia kokemuksia. Liikaa, aivan liikaa surua yhteen perheeseen... Mutta sinä, sateenkaarilapsi, miten odotettu sinun on täytynyt olla, mikä lohtu ja ilo on mukanasi tullut!

    Lämpöisiä ajatuksia syksyyn! <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Ulpukka <3

      Kamalaa on se, miten hiljaa vanhempien sukupolvien naiset ovat kärsineet, jopa vielä meidänkin vanhempiemme ikäluokassa.

      Poista
  2. Aivan käsittämättömän uskomatonta, että äitisi on käynyt saman läpi. Sanaton olen tämän(kin) asian edessä.

    VastaaPoista
  3. Kiitos Sinttu. Tuskin se ihan yhteensattuma on...

    VastaaPoista
  4. Kuinka surullista :( Ja kuinka tärkeitä keskusteluja olisitte voineet käydä aiheesta.

    Ja pakko vielä lisätä, että ihana tuo edellinen postaus. Toivottavasti hyvä olo jatkuu, toivon sitä sinulle hurjan paljon <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Verona!

      Ja kyllä, hyvä tai ainakin suht hyvä olo jatkuu :) Joku perusta alkaa olla uudelleen luotuna, vaikka tietysti hommaa vielä on paljon. Elämän ongelmia, suruja tai puutteellisuuksia se ei tietenkään ole poistanut, mutta joku tukos on poistunut. Olen suuresti onnellinen ja kiitollinen siitä.

      Sinulla on nyt pitkästä aikaa edes hieman rauhallisempi vaihe menossa. Osaathan suhtautua siihen oikein? Siis: olla rauhallinen :) Kaikkea hyvää tätäkin kautta! <3

      Poista